Oli juhlaväki jo appeella kun kurvattiin täyttöautolla paikalle.
Päivän kuva
Päivän kuva
Beagle, Camo FI27481/10
Beaglemme Camo on syntynyt 16.3.2010, eli täyttää kuluvan vuoden maaliskuussa 6 vuotta. Camo hankittiin meille metsästyskoiraksi ja on oppinutkin hyväksi jäniksen ajajaksi.
Camon isä, KVA Repokasakan Rölli (FIN56367/07), Kokkola.
Camon emä on Tella (FIN23837/08), Toholampi.
Kotona laitoimme Camon ulkotarhaan ja siirryimme itse sisälle television ääreen. Jätimme ulko-oven auki, jotta meidän olisi helpompi käydä tarkkailemassa mitä koira touhuaa. Hetken kuluttua huomasimme Camonkin tulleen sohvalle, verkko aidan liian isosta reiästä. Ensimmäinen karkuretkikin oli nyt kokeiltu.
Camo oppi ajamaan jäniksiä noin puolenvuoden ikäisenä. Ensimmäinen rusakko saatiin ammuttua alle vuoden ikäisenä.
Kaksi kertaa kävimme pentuna näyttelyissä, joista tuloksena Vihdissä (Beaglejen päänäyttely) Jun-T sekä Toholammilla Jun-ERI, Juk2. Nuo koiranäyttelyt eivät olleet oikein minun juttuni ja siihen kahteen näyttelykertaan se sitten myöskin jäi.
Ajokokeisiin ei olla vielä osallistuttu, mutta se voisi olla mukava kokemus.
Nykyään metsästysreissumme suuntautuu suurimmaksi osaksi Pohjois-Pohjanmaalle, Ylivieskaan, koska Etelä-suomessa ei ole helppoa päästä metsästysseuroihin, joilla olisi maita tarpeeksi jäniksen ajattamiseen. Ylivieskan reissuistamme olen innostunut silloin tällöin kirjoittamaan jopa jonkun jutunkin.
Jos siis sinulla tai metsästysseurallanne olisi tarvetta saada maillenne jänistä ajavaa koiraa, niin ota rohkeasti yhteyttä. Tulen mielelläni jäniksiä juoksuttamaan Camon avustuksella. yhteydenotto.supiveikot@mustalaatikko.org
Camo kävi astumassa 19.1.2016 Viinamäen Siiri (FI17084/14) nimistä beaglea Vantaalla. Jos kaikki menee hyvin, on pentujen laskettu syntymisaika viikolla 11. Todennäköisesti ennen kesäkuuta Camo saisi yhden oman jälkeläisensä tarhaan kaveriksi.
Vantaan astutusmaisemat olivat myös mielenkiintoiset. Kuvassa Viinamäen Siiri ja rusakko 18.01.2016.
Viinamäen Siiri koneellaan.
MM
Syysmuistoja
Päivän kuva
Garmin Astro320 ja sykevyö
Noin vuosi sitten kirjoitin jutun, ’Jäniskausi päätökseen’. Liekki ja Camo oli meillä passimiehillä GPS seurannoissa Garminin Astro 220:lla, sekä 320:lla. Muutama kuukausi sitten päivitin itsekkin tuon 220:n 320:ksi. Uusina ominaisuuksina tuli koiran haukunilmaisin ja jotain muita pikku juttuja mukaan lukien tuki sykevyölle.
Joulupukki toi meidän perheen kauniimmalle osapuolelle Garminin aktiivisuusrannekkeen (Vivofit2), sekä sykevyön (0101099707). Vyötä myyvät ainakin Verkkokauppa.com sekä Gigantti. Vyöllä hintaa noin 60e. Pukki oli varmaankin ajatellut myös minua, koska sykevyö toimii myös Astro320:n kanssa. Sain pienen taistelun jälkeen sykkeeni myös Astron näytölle ja nyt odottelenkin innolla, mitä sykkeeni näyttää, kun tulee kohtaaminen riistan kanssa.
Garminin nettisivuilta en löytänyt mitään ohjetta, jolla sykkeen saisi näkymään Astron näytöllä – siitä miinusta firmalle. Jos päätät ostaa itsekkin kyseisen vyön ja et saa sitä toimimaan Astro320:n kanssa, niin laita viestiä tulemaan:
Joulupöytä eläimille
Seuramme sihteeri kävi jouluaattona kattamassa joulupöydän myös metsäneläimille.
Pöytään laitettiin tänä jouluna kauraa, kauralyhde ja läjä porkkanoita.
Oman osuuden pöydän antimista on hakenut jo ainakin rusakko ja orava.
Samalla kanut laitettiin pois vedosta pariksi päiväksi. Joulurauha myös eläimille.
MM
Jäniksen metsästys
Olemme jälleen osallistumassa jäniseläintutkimukseen. Ylivieskan pettämätön parivaljakko Liekki ja Vellu ovat taas iskussa. Pakastimesta kuulemma löytyy metsäjänisten korvia Leväsen Riikan porukan analysoitavaksi. Pikkureissun pääsin itsekin heittämään tuonne Ylivieskaan, Koskelan metsästysseuran alueelle Camon kanssa. Yhden korvanäytteen Camo sieltä metsästä ajoikin passimiehen eteen tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen. Kolme metsäjänistä sinne vielä ainakin jäi, pelkästään näköhavaintojen perusteella, eli jäniksiä taitaa olla Pohjois-Pohjanmaalla tänäkin vuonna runsaasti.
MM
Hiljaiselo päätökseen
Kausi on lähtenyt taas kivasti käyntiin. Neljä supia on jo poistettu luonnosta. Supit nyljetty, nahat kuivattu ja lähetetty jo muokattavaksikin. Kanusta on tullut pari kertaa yksinäinen supi ja kerran olivat ängenneet kahdestaankin samaan loukkuun. Tällä kertaa taidamme teettää nahoista karvalakkeja.
Kuukauden verran on ollut loukuilla melko hiljaista. Supit eivät ole liikkuneet täälläpäin ollenkaan. Yksi karvaturri tosin eksyi loukkuun. Alla olevan kuvan yhteydessä voitaisiin muistuttaa taas kaikkia siitä koirakurista ja mitä laki sanoo koiran vapaana pitämisestä.
MM