Aihearkisto: Erätarinat

Hiljaiselo päätökseen

Kausi on lähtenyt taas kivasti käyntiin. Neljä supia on jo poistettu luonnosta. Supit nyljetty, nahat kuivattu ja lähetetty jo muokattavaksikin. Kanusta on tullut pari kertaa yksinäinen supi ja kerran olivat ängenneet kahdestaankin samaan loukkuun. Tällä kertaa taidamme teettää nahoista karvalakkeja.

Tuplasupit 16.10.2015

Kuukauden verran on ollut loukuilla melko hiljaista. Supit eivät ole liikkuneet täälläpäin ollenkaan. Yksi karvaturri tosin eksyi loukkuun. Alla olevan kuvan yhteydessä voitaisiin muistuttaa taas kaikkia siitä koirakurista ja mitä laki sanoo koiran vapaana pitämisestä.

Loukku2

 

MM

 

Jäniskausi päätökseen

Aamu 28. helmikuuta 2015, on viimeinen jäniksen pyyntipäivä tälle kaudelle.

Mielessäni pyörii toive hyvistä ja pitkistä ajoista kahdella koiralla. Lopuksi olisi mukava saada jopa kaadot koirille.

Keli oli epätyypillinen helmikuun sää, lämpömittari näytti nollaa. Lumihanki oli kivikova, eli jälkiä ei olisi näkyvissä.

Kahdeksan jälkeen laskimme koirat töihin. Perheeni Beagle, Camo (FI27481/10), sekä Suomenajokoira Piiskahännän Tulenliekki ”Liekki”(FI49490/11) lähtivät eri suuntiin.

Liekki ja jänisCamo, kausi ohi

Pienen odottelun jälkeen Liekki otti jäniksen ylös. Ajo jäi pyörimään noin puolen kilometrin päähän. Koiran omistaja V-P Kitinoja ”Vellu” lähti kohti ajoa. Lähemmäs päästyään sai hän jo ensimmäisen näköhavainnon jäniksestä.

Sillä välin Camo oli myös löytänyt oman ajettavansa. Jänis pyöri ensin pienellä alueella ja kävi näyttäytymässäkin noin viidenkymmenen metrin päässä.

Camo ja Liekki1Camo ja Liekki

Seurasimme koiria GPS laitteillamme. Koirat ajoivat todella hyvin vaikka jänikset kulkivat  moneen kertaan ristiin. Olikin vain ajan kysymys milloin ristiturpa putkahtaisi jommankumman passimiehen eteen. Noin kello 13.00 paukahti. Liekin ajama jänis oli tullut tiensä päähän. Noin kaksikymmentä kilometriä oli koira ehtinyt ajaa jänistä reilun neljän kilometrin tuntinopeudella. Vellu suolisti saman tien jäniksen ja otti jäniksen toisen korvan talteen tutkimusta varten. Liekin kausi päättyi siis todella mahtavasti.

Liekin ajettava Camon ajama jänis rupesi pyörimään isommalla alueella säikähdettyään Vellun riistalaukausta. Camo oli ajanut tässä vaiheessa noin viisitoista kilometriä. Jänis juoksutti Camoa vielä lähes kymmenen kilometriä. Iltapäivä viiden aikoihin kävin hiihtämässä koiran pois metsästä. Jänis veti pidemmän korren tällä kertaa. Tosin kovasti joutui töitä tekemään henkensä pitimeksi. GPS näytti Camon juosseen kaksikymmentäneljä kilometriä reilun kolmen kilometrin tuntinopeudella. Camonkin kausi oli nyt paketissa.

Tästä on koirien hyvä aloittaa uusi jäniskausi puolen vuoden päästä. Kiitokset koirille ja Vellulle tästä kaudesta. Kiitokset myös Koskelan metsästysseuralle, siitä että olette antaneet minulle ja Camolle mahdollisuuden harrastaa vuosikorttilaisena.

Ylivieska 01.03.2015 MM

Pellolta pataan – erään fasaanin tarina

Syksyinen päivä aukesi perinteisen harmaana. Ainakin edellisyönä oli vettä mättänyt pellosta päätellen. Ruokinnalla oli pyörinyt jo aikansa isompi fasaaniparvi joten mehtämiehen mielessä pyörähti ajatus fasaanista uunissa.
Tuumasta toimeen, aamusta kamat kasaan ja koppia kohti joka ruokinnan vieressä nökötti. Fasujen oletettu saapumisaika oli tunnin-parin päästä.
Aikaa kului, silmä luppasi, kunnes ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen metsiköstä kuuluu rapinaa.. Ensimmäinen fasaani varovasti ilmestyy pellonreunaan, sitten toinen. Kohta maisema on kuvan mukainen:
Fasaaneja

Pikainen pohdinta.. Ehkä tuosta yhden kukon raaskii ottaa ruuaksi, jätetään loput jatkamaan sukuaan ja täyttämään pellot tovereillaan.
Wmr yskäisee, ilman halkaisee yliäänirasaus, fasaanin varoitushuuto, siipien läpse ja sitten tulee hiljaisuus. Pelto on tyhjä, liikkumaton. Ainoastaan yksi asia on muuttunut. Heinikon reunassa makaa tumma mytty. Parvesta valittiin se keskikokoinen, keskinäköinen ja keskivertainen yksilö ja asetettiin arvonsamukaisesti havupedille lepäämään viimeistä kertaa täydessä loistossaan.

Fasaani

Suoritettiin tarvittavat toimenpiteet, soiteltiin kaverit läpi että Tapio soi antejaan, ja mimmoinen oli kyseessä. Onniteltiin saamamiestä ja lopulta suoritettiin suolestus ja nylky. Ylimääräiset roippeet päätyivät loukkuun syötiksi, loput pataan kera pekonin, kasvisten ja kerman.
Perunamuussin kaveriksi, ja siitä sitten mahaan ja makoisia päiväunia antamaan.

Fasaani uunista